Sanoma tälle päivälle
Profeetta Jesaja lausui valituksen Israelille: ”Voi uppiniskaisia lapsia, sanoo Herra” (Jes. 30:1,englanninkielisessä käännöksessä uppiniskaisia on kapinallisia). Hebreankielinen sana, jota Jesaja käyttää ”kapinallisesta” tässä jakeessa, tarkoittaa luopumista, uppiniskaisuutta, kääntymistä pois. Mistä, tarkalleen, Jumalan kansa oli kääntymässä pois? Ja mikä aiheutti heidän luopumisensa?
Me löydämme vastauksen seuraavassa lauseessa: Pitävät neuvoa, mikä ei ole minusta, ja hierovat liittoa ilman minun henkeäni, kooten syntiä synnin päälle (30:1). Hierovat liittoa tarkoittaa tässä, että he tekevät omia suunnitelmiaan. Yksinkertaisesti sanottuna, Jumala sanoi, Minun kansani ei enää kysy minulta. He eivät etsi minulta opastusta ja neuvoa. Sen sijaan he nojaavat lihan käsivarteen. Ja joka kerta, kun he toimivat etsimättä minua, kääntyen maailman puoleen apua hakemaan, he kasaavat syntiä synnin päälle. He ovat hylänneet luottamuksensa Herran voimakkaaseen käsivarteen.
Jumalan kansa tiesi hyvin, että heidän oli luotettava Herraan jokaisessa tilanteessa, eikä sillä ollut merkitystä, kuinka vähäpätöisiä asiat olivat. Psalmit muistuttivat heitä tästä jatkuvasti: ”Kuinka kallis on sinun armosi, Jumala! Ihmislapset etsivät sinun siipiesi suojaa (Psalmi 36:7, englanninkielisessä asettavat luottamuksensa siipiesi varjon alle). ”Sinuun minun sieluni turvaa. Minä turvaan Sinun siipiesi suojaan” (57:1). ”Sillä Sinä olet minun apuni, ja Sinun siipiesi suojassa minä riemuitsen” (63:7).
Jesaja julisti, että Jumala hajottaisi kaikki heidän suojaavat muurinsa: ”tämä synti on oleva kuin repeämä korkeassa muurissa … se särkyy äkkiä, yhtäkkiä. Se särkyy, niinkuin särkyy savenvalajan astia, joka lyödään rikki säälimättä, niin ettei sen sirpaleista löydy palasta” (Jes.30:13-14). Jumala oli sanomassa, ”Minä rikon palasiksi jokaisen väärän asian, joihin te olette luottaneet. Teidän suunnitelmanne murenevat.”
Mutta sitten Jesaja paljasti Jumalan säälivän sydämen kansaansa kohtaan. Hän rohkaisi Juudaa, ”Teidän ei tarvitse enää elää sekaannuksessa. Eikä teidän tarvitse kärsiä tätä äkillistä särkymistä. Jumala on valmistanut meille tien ulos.” ”Sillä näin sanoo Herra, Herra, Israelin Pyhä: Kääntymällä ja pysymällä hiljaa te pelastutte, rauhallisuus ja luottamus on teidän väkevyytenne” (30:15).
Tässä, lyhyesti, on Jumalan salaisuus hengelliseen voimaan: ”Rauhallisuus ja luottamus on teidän väkevyytenne.” Hiljaisuuden sana heprean kielessä merkitsee lepoa, tyyneyttä, rentoutumista, vapautta kaikesta ahdistuksesta; hiljaa olemista, turvassa lepäämistä.
Tänä päivänä ei monilla kristityillä ole tällaista rauhallisuutta ja luottamusta.
Suuret joukot uskovia ovat mukana kaikenlaisissa aktiviteeteissä, kiirehtien päättömästi hankkimaan hyvinvointia, omaisuuksia, mielihyvää. Jopa palvelutehtävässä Jumalan palvelijat juoksentelevat huolehtien, peläten, etsien vastauksia konferensseista, seminaareista ja bestsellerkirjoista. Jokainen haluaa opastusta, ratkaisuja, jotain rauhoittamaan henkeä. Silti sitä etsitään jokaisesta lähteestä, paitsi Herrasta.
He eivät huomaa, että Jumala on valmiiksi puhunut heille Sanan, Jesajan kautta. Jesaja kuvailee, mitä Jumalan vanhurskauden oletetaan täyttävän meissä: ”vanhurskauden hedelmä on rauha, vanhurskauden vaikutus lepo ja turvallisuus iankaikkisesti” (Jesaja 32:17). Jos me todella kuljemme vanhurskaudessa, meidän elämämme kantavat tyynen hengen hedelmää, sydämen hiljaisuutta ja rauhaa Jumalan kanssa.
Pietari puhuu: ”Salassa oleva sydämen ihminen, hiljaisen ja rauhaisan hengen katoamattomuudessa; tämä on Jumalan silmissä kallis” (1.Piet. 3:4). Sellaisella hengellä ei ole mitään tekemistä luonteen tai henkilökohtaisten ominaisuuksien kanssa. Joka tapauksessa jotkut ihmiset ovat luonnostaan taipuvaisia rauhallisuuteen ja ujouteen, kun taas toiset ovat yksinkertaisesti kamalia. Se nöyrä, hiljainen henki, johon Pietari viittaa, sen voi istuttaa meihin ainoastaan Pyhä Henki. Ja sitä annetaan jokaiselle, joka luottaa täysin Herraan kaikissa asioissa.
Kun Jesaja katseli ympärilleen, hän näki Jumalan kansan pakenevan Egyptiin hakemaan apua, luottaen ihmisiin, turvautuen hevosiin ja sotavaunuihin. Profeetta varoitti, ”Egypti on ihminen eikä Jumala, ja heidän hevosensa ovat lihaa eivätkä henkeä. Kun Herra ojentaa kätensä, suistuu auttaja, ja autettava kaatuu, ja yhdessä he kumpikin hukkuvat” (Jes. 31:3).
Lähettiläitä tuli ja meni. Johtajat pitivät hätästrategiakokouksia. Jokainen oli paniikissa, valittaen, ”Mitä voimme tehdä? Assyrialaiset pyyhkivät meidät pois.”
Mutta Jesaja vakuutti heitä, ”Sen ei tarvitse tapahtua näin. Palatkaa luopumuksestanne. Katukaa kapinointianne, toisiin luottamista. Kääntykää Herran puoleen ja Hän verhoaa teidät rauhan peitteellä. Hän antaa teille hiljaisuuden ja levon kaiken sen keskellä, mitä kohtaatte.”
Pyhä Henki vahvistaa meitä, kun me jätämme kaikki tarpeemme Jumalan käsiin ja luotamme Hänen voimaansa.
Ruut on esimerkki tällaisesta luottamuksesta. Sen jälkeen, kun hänen aviomiehensä kuoli, Ruut eli anoppinsa Noomin kanssa, joka oli melko iäkäs. Noomi oli huolissaan Ruutin hyvinvoinnista ja halusi varmistaa miniänsä tulevaisuuden. Niin hän neuvoi Ruutia makaamaan varakkaan Booaan jalkojen juuressa ja pyytämään häntä täyttämään velvollisuutensa häntä kohtaan hänen sukulaisenaan.
Tuona iltana, sen jälkeen, kun päivän puiminen oli päättynyt, Booas laskeutui alas ”viljakasan ääreen. Ja Ruut tuli hiljaa ja nosti peitettä hänen jalkojensa kohdalta ja pani siihen maata” (Ruut 3:7). Seuraavana aamuna hän heräsi säikähtäen, havaiten naisen makaavan jaloissaan. (Ruutin siellä olossa ei ollut mitään moraalitonta, tämä oli sen ajan yleinen tapa.) ”Hän kysyi: "Kuka sinä olet?" Hän vastasi: "Minä olen Ruut, palvelijattaresi. Levitä helmasi palvelijattaresi yli, sillä sinä olet sukulunastajani.”” (3:9). Hän tarkoitti, ”Täytätkö sukulaisvelvollisuutesi minua kohtaan? Huolehditko minusta?” Lyhyesti, hän siis kysyi, ”Menetkö naimisiin kanssani?”
Tämä ei ollut manipulointia. Ruut ja Noomi olivat tehneet kaiken taivaallisessa järjestyksessä. Voimme olla tästä varmoja, sillä Kristuksen sukupuu tuli Ruutin kautta. Kun Ruut palasi kotiinsa aikaisin tuona aamuna, Noomi kysyi häneltä, ”Kuinka kävi, tyttäreni?” (3:16). Toisin sanoen hän kysyi, ”Kutsunko sinua kihlatuksi Ruutiksi? Vai oletko edelleen leski?”
Ruut kertoi Noomille kaiken, mitä oli tapahtunut. Kuuntele hänen jumalallisen anoppinsa neuvoa: ”Pysy alallasi, tyttäreni, kunnes saat tietää, kuinka asia päättyy; sillä mies ei suo itselleen lepoa, ennenkuin hän tänä päivänä saattaa asian päätökseen” (3:18). Noomi oli rukoillut asiasta, etsien Jumalan opastusta. Ja Jumala oli neuvonut häntä. Hän oli muistuttanut häntä sukulunastajalaista (mikä oli enne Kristuksesta). Niin Noomi oli luottavainen siitä, että hän ja Ruut olivat tehneet osansa. Nyt oli aika istua hiljaa ja luottaa, että Jumala tekee sen, mitä Hän oli luvannut.
Hän tarkoitti sanoa, ”Kaikki on nyt Herran käsissä, Ruut. Rentoudu ja rauhoitu. Jumala tekee puolestasi jotain yliluonnollista niin, että sinun ei tarvitse huolehtia, olla kärsimätön tai miettiä mitään. Olkoon hiljaisuus ja luottamus voimasi. Jumala ei anna Booaan levätä, ennen kuin hän laittaa sormuksen sormeesi.”
Tyyneys ja rauha asettuivat Noomin kotiin. Kukaan ei seonnut, pureskellut kynsiään ja ihmetellyt, ”Tekeekö Jumala sen? Milloin se tapahtuu?” Nämä kaksi uskollista naista saivat rentoutua, laulaa ja ylistää Herraa Hänen hyvyydestään.
Kuinka on sinun kodissasi? Onko kotisi tyyni ja rauhallinen paikka? Vai onko se epäilyksen, kyselyn, huolen ja levottomuuden paikka? Juoksenteletko sinne tänne, kuluttaen aikaasi suremiseen, ”Kuinka saan laskut maksettua?” Kun murhe tulee, etsitkö Jumalaa uutterasti ennen mitään muuta? Sitten, totteletko kaikkea, mitä Hän käskee sinun tehdä? Lopuksi, oletko hiljainen, levollinen, luottaen Häneen liittyen tulokseen? Jos asia on niin, kotisi pitäisi olla tyyni ja rauhallinen.
Jesaja luettelee ne hyvät asiat, jotka tulevat niille, jotka odottavat Herraa kaikilla teillään.
”Autuaita kaikki, jotka häntä odottavat!… Älä itke! Hän on sinulle totisesti armollinen, kun apua huudat… Ja sinun korvasi kuulevat takaasi tämän sanan, milloin poikkeatte oikealle tai vasemmalle: ”Tässä on tie, sitä käykää.”… Silloin te veisaatte niinkuin yöllä, ja sydämenne riemuitsee” (Jes. 30:18-19, 21, 29). Jesaja tarkoitti sanoa, ”Jos te vain odotatte Herraa – jos huudatte Häntä uudelleen, ja palaatte Häneen luottaen – Hän tekee puolestanne kaiken, mitä olen sanonut, ja enemmänkin.”
Jumalan tuskin tarvitsee sanoa sanaakaan ja vihollinen horjuu edessämme: ”Herran äänestä peljästyy Assur. Hän lyö vitsalla” (30:31). Ei ole sellaista asiaa, mitä Isämme ei osaisi ratkaista, ei taistelua, jota Hän ei voittaisi puolestamme Sanalla Hänen huuliltaan. Jesaja sanoo, että Herran henkäys kuluttaa kaiken tieltämme (katso 30:33).
Kyllä, rakas pyhä, Hän tahtoo kaiken terveytesi, perheesi, tulevaisuutesi. Hän tahtoo sinun luottavan Häneen jokaisessa asiassa. Ja Hän haluaa sinun elävän hiljaisuudessa, luottamuksessa ja levossa. Niin, mene salaiseen kammioosi ja ole yksin Herran kanssa. Tuo kaikki Hänelle. Hän on luvannut, ”Sinä kuulet minun Sanani takaasi, kertoen sinulle, mitä tietä sinun tulee kulkea. Tämä on se tie nyt, kulje sitä.”